Syksyllä 2019 Savonlinnan kaupungintalolla paljastettiin maalaamani historiallinen muotokuva tutkimusmatkailija ja tiedemies Erik Laxmanista, joka asui ja työskenteli 1700-luvulla. Muotokuvan paljastimme yhdessä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen en kanssa. Tilaisuuteen osallistui myös Japanin suurlähettiläs Takachi Murata.
Teos on lahjoitettu Erik Laxmanin kotikaupunkiin Savonlinnaan Kauko Sorjosen säätiön toimesta yhteistyössä prof. Osmo Pekosen kanssa, ja se on sijoitettu Savonlinnan kaupungin kokoelmaan.
Muotokuvan maalaaminen oli minulle suuri kunnia ja ilo. Historiallisen muotokuvan työskentelyprosessi on aina kiehtova: se vaatii syvää perehtymistä aikakauteen, henkilöön ja hänen elämäntyöhönsä. Työn aikana tein useita luonnoksia, etsin sommittelun ja värimaailman tasapainoa sekä uppouduin hetkittäin 1700-luvun tunnelmaan – kuitenkaan menettämättä nykyaikaisen taiteilijan näkökulmaa.
Teos on kooltaan 50 × 60 cm ja se on rintamuotokuva. Erik Laxman on kuvattu arvokkaana ja kokeneena tiedemiehenä. Hänen rinnassaan näkyvät mitalit ja arvomerkit, jotka hän on saanut tieteellisestä työstään. Päällysvaatteiden viitta laskeutuu hänen oikealle olkapäälleen, viitaten pitkiin matkoihin ja vaativiin tutkimusretkiin.
Taustalla näkyy osa Savonlinnan rakennuksista sekä oikealla puolella Kunstkamera, Venäjän ensimmäinen valtion luonnontieteellinen museo. Museon perusti Pietari Suuri vuonna 1714, ja se tunnetaan nimellä ”harvinaisuuksien kabinetti”. Molemmat taustalla näkyvät paikat olivat merkittäviä Erik Laxmanin työuran ja elämän kannalta.
Muotokuva herätti kiinnostusta myös kansainvälisesti: teoksesta uutisoitiin Japanissa Yomiuri Shimbun -sanomalehdessä, jolla on noin kymmenen miljoonaa tilaajaa.
Tämän muotokuvan maalaaminen tuntui kuin langan vetämiseltä halki vuosisatojen. Taiteen ja tieteen kautta on mahdollista yhdistää eri aikakausia ja rakentaa uutta ymmärrystä historiasta. Erik Laxmanin elämä itsessään on kertomus kansainvälisistä yhteyksistä, tutkimusmatkoista ja rohkeasta ajattelusta – aihe, joka puhuttelee yhä myös nykyhetkessä.
Lue lisää Itä-Savon artikkelistä
